MM-kisat alkaa jo kolkutella ovelle, joten minullakin alkaa olla jo kiire kuntoutua. Sien takia starttasin tänäänkin Vantaalla, koska nyt tarvitsen vain paljon kovia kisoja, jotta kunto voisi nousta mm-kisoihin. Luistelu hiihdon voin kyllä unohtaa melkein tältä talvelta, sillä sen verta hankalaa se oli tänään kisassa. Kipua ei tule hirvesti, mutta selkä on koko ajan hyvässä krampissa joten rentous hiihdosta puuttuu. Ilman rentoa tekemistä ei pysty maailmankisoissa pärjäämään. Usko on vahva siihen, että perinteisellä meno on paljon parempaa. Ainakin se on ollut sitä lenkillä ja siihen löydän jonkinlaisen rentouden. Jähtäväksi nää mikä se on sitten niiden tulosten valossa Ranskassa. Tärkeä on saada itselle sellainen tuntemus, että tästä voi vielä jotain tullakin. Onneksi minulla on kokemusta miten kammetaan itsensä sillasta ylös ja päästään suht nopeasti kohtuulliseen kuntoon.
Kiitos kaikille Monan onniteluista. Siinä tänään nähtiin, että pahimmastakin suosta pystyy vielä nousemaa maailmancupin kisan voittajaksi. Monalla jos jollain on ollut vaikeita vuosia. Onneksi hän tänään sai jonkilaisen palkinnon siitä tarmokkuudesta, mikä hänellä on hiihtoa kohtaan.
{ 3 kommenttia }
